Sivut

maanantai 14. lokakuuta 2019

Koirien varusteet ja perinteet


Oletko saanut koirasi kasvattajalta kehotuksen hankkia koirallesi tietynlaisen taluttimen? Tai saitko sellaisen pentusi mukana? Saitko myös ohjeet, miten sitä käytetään?

Koiranomistaja voi nykyään hankkia vaikka millaisia kauniita pantoja, hihnoja ja koirille tehtyjä vaatteita. Pysähdyhän hetkeksi miettimään: Ovatko käyttämäsi varusteet MUKAVIA ja TURVALLISIA - sekä SINULLE että KOIRALLESI?

Varusteita valittaessa täytyy kiinnittää huomiota turvallisuuteen ja käytännöllisyyteen. Pennulle joutuu väistämättä hankkimaan useamman pannan, koska kaula kasvaa. Kevyt ja kapea talutin voi olla ensimmäisten yhteisten viikkojen aikana kätevä. Edesmenneeltä koiralta peritty takki voi olla varsin käyttökelpoinen, jos uusi koira on samaa rotua ja siten saman kokoinen kuin edeltäjänsä.

Koiraharrastuslajeissa on paljon varusteisiin liittyviä käytäntöjä, joita harvoin kyseenalaistetaan. Olisi tärkeää huomata myös se, että arkilenkeillä on järkevää käyttää eri varusteita kuin kisakehässä tai koiranäyttelyssä kehässä ravatessa.

Esimerkiksi koiranäyttelyissä koirilla käytetään mahdollisimman ohuita ja huomaamattomia pantoja ja taluttimia. Onhan toki tarkoitus tuoda koiran ulkonäkö esille. Samaan perusteluun sisältynee esittäjän eli handlerin vaatetus – mutta onko se useinkaan huomaamaton? Jos esiintyy jakkupuvussa tai puku päällä? Kengät sentään usein valitaan niin, että koiran kanssa pystyy juoksemaan: matalapohjaiset kengät ilman korkoja.

Noutajien metsästyskokeissa kulttuuriin kuuluu käyttää ohutta ns. noutajatalutinta. Opin taannoin, että on olemassa brittiläinen ja ruotsalainen vaihtoehto. Brittiläinen versio on kuin hirttosilmukka, jossa on käytännössä vain lenkki, joka laitetaan koiran kaulaan ja stoppari, joka estää hihnan muuttumisen suoraksi naruksi. Ruotsalaisessa versiossa pannassa on kaksi stopparia, joista sisempi estää koiran kuristumisen, mikäli on sopivasti säädetty.

Rallytoko on varsin uusi harrastuslaji ja sen säännöt ovat siten varsin nykyaikaiset. Kisapaikoilla näkee paljon kivoja leveitä kaulapantoja, valjaita sekä rauhallista koiran ohjaamista. Ilahduttavan usein näin on ollut myös agilityn kisapaikoilla.

Mutta mitä sanovat näiden lajien säännöt?

Tässä poiminnat:

Koiranäyttelysäännöt EIVÄT kehota käyttämään ohutta kuristavaa narua. Sen sijaan säännöissä sanotaan seuraavaa: ” Näytteilleasettajan tulee huolehtia koiransa hyvinvoinnista ja hyvästä kohtelusta”. Onko kyse koiran hyvästä kohtelusta ja hyvinvoinnista, jos koiraa kiskotaan kävelemään ja kurkussa tuntuu kuristava tunne? Vaikka tämä kestäisikin vain muutamia minuutteja niin onko se sen arvoista?

Noutajien metsästyskoesäännöissä EI sanota, että koiralla tulee olla ohut ns. noutajatalutin. Sen sijaan säännöissä lukee seuraavaa: ”Kaulapannan tai muun varusteen käyttö koesuorituksen aikana on kielletty. Suoritusten aikana ohjaaja ei saa käyttää apuvälineitä, jotka voidaan tulkita pakotteiksi. Koiraa ei saa kurittaa koepaikalla eikä kokeen aikana”.

Rally-tokon säännöissä kuvataan varsin selkeästi varusteita:
”Alokasluokka suoritetaan koira kytkettynä. Hihnan tulee olla ohjaajan kädessä, roikkua löysänä ja sen on oltava riittävän pitkä, jotta tehtävät voidaan suorittaa hihnan kiristymättä. Hihna saa olla kummassa kädessä tahansa. Hihnan löysänä roikkuva osa saa koskettaa maahan.
Avoimen, voittaja- ja mestariluokan rataosuudet suoritetaan koira vapaana. Koira tuodaan kehään ja viedään kehästä aina kytkettynä. Koiralla on oltava tavallinen, sileä, kankainen tai nahkainen kaulain tai valjaat. Vedonestovaljaita tai valjaita, joissa hihna kiinnitetään koiran rintaan, ei saa käyttää. Ketjukaulaimia, puolikuristavia tai kuristavia kaulaimia, kiinteää panta-talutinyhdistelmää, noutajatalutinta tai kelatalutinta ei saa käyttää.
Avoimessa, voittaja- ja mestariluokassa koiralle saa jättää kaulaimen tai valjaat ratasuorituksen ajaksi.
Ohjaaja pitää koiran hihnan mukanaan avoimen sekä voittaja- ja mestariluokan ratasuorituksen aikana. Hihna tulee laittaa pois näkyvistä tai kiinnittää ohjaajan olan tai molempien olkien yli niin, että se ei häiritse ratasuorituksen tekemistä. Koiralla ei saa rata-alueella olla päällä mitään muuta kuin sääntöjenmukaiset varusteet. Turkinkiinnikkeet ovat sallittuja pään alueella”.

Harjoittele!
Varusteiden käyttäminen turvallisesti vaatii harjoittelua. Kyse on kuitenkin vain sorminäppäryydestä / mekaanisista taidoista, joita täytyy harjoitella ja ylläpitää. Noutajataluttimen riisuminen on toki nopeaa, mutta niin on pikalukollisen leveän pannankin, kun sitä on harjoitellut sopivasti.

Arki – ja treenitilanteet erillään!
Huomaa myös se, että arkilenkeillä kannattaa käyttää eri varusteita kuin harrastuslajien koetilanteissa tai harjoituksissa.

Esimerkiksi monella Virikkeen kurssilaisella on ennen agilitytuntia käytössä kelatalutin – ja sitä näkee myös kisapaikoilla, kun halutaan koiran lämmittelevän lihaksensa vapaammin ravaten. Halliin tullessa koira on kuitenkin hyvä olla lyhyemmässä taluttimessa ja harjoittelussahan ei talutinta tarvita vaan lähinnä siirryttäessä kisa- tai treenikentälle.

Pentukoiran varusteisiin EI kuulu kuristava noutajatalutin tai muu aivan liian kapea panta. Pentua hatuttaa taluttimen rajoittama mahdollisuus liikkua vapaasti. Pentu ei siis osaa kulkea taluttimessa ennen kuin olet sen sille huolella opettanut. Ole kärsivällinen ja panosta siihen huolella.

Yhteenveto
Käytä omaa harkintaasi ja kokeile millaiset varusteet sinulle ja koirallesi sopivat parhaiten ja tilanteen mukaan. Opettele taluttimessa kulkemista niin, että ajattelet koiran olevan ilman talutinta. Palkitse lähelläsi pysymistä. Etene harjoituksissa niin, että koirallasi on mahdollisuus onnistua. JOS joudut pakosti kulkemaan hihnalenkillä kouluttamattoman pennun kanssa, kanna sitä sylissäsi vaikeimmissa tilanteissa. Hakeudu osaavan eläintenkouluttajan oppiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa – sinun ja koirasi hyvinvointia ajatellen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti